Häpeä. Se ei ole seurausta vain ihmisen henkilökohtaisista kokemuksista, vaan sen syntymiseen ja ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä löytyy maamme historiasta. Kulttuurimme, jopa oman sukumme ja perheemme, arvot, asenteet, perinteet ja normit määrittelevät millaiset asiat aiheuttavat meille häpeää. Häpeä ja häpeäntunteet kumpuavat usein jo lapsuudesta ja lapsuusajan kokemuksista. Häpeää tutkinut Ben Malinen kertoo, että vaikka häpeän aiheuttajat vaihtelevat eri kulttuureissa, niin yhteisiäkin piirteitä löytyy. Suomalaiselle häpeällä ominaista on pyrkimyksemme hallita tunnereaktioitamme. (Malinen 2010a, 17-21; Silfver-Kuhalampi & Helkama 2012, 383-384.) Toisaalta myös henkilökohtaiset ominaisuutemme, kuten persoonallisuus, temperamentti ja luonteenpiirteet, vaikuttavat häpeä ilmenemiseen ja sen vaikutuksiin elämässämme. Kun taas lahjakkuus, kyvyt ja taidot vaikuttavat osin siihen, kuinka vahvan otteen häpeä elämästämme saa. (Malinen 2010a, 106.)
Historioitsija Satu Lindman (2011, 143-144) kertoo rikoksiin liittyvästä häpeästä, että sitä voi aiheuttaa itse rikollinen teko tai siitä johtuva rangaistus, tai nämä molemmat. Häpeällisempinä pidetään sellaisia rikoksia, jotka ovat kulttuurissa esiintyvän kunnian vastaisia. Näitä Lindmanin mukaan ovat mm. epärehellisyyteen, epäkunnioittavaan käytökseen tai sukupuolisiveellisyyteen ja toisen keholliseen koskemattomuuteen liittyvät asiat.